TUTKIMUS: KESKUSHERMOSTON VERENVIRTAUS HEIKKENEE MS-TAUDISSA

Neurology Advisor uutisoi tuoreesta tutkimuksesta, minkä keskiössä oli keskushermoston verenvirtaus MS-taudissa. Kaikkiaan 80 MS-diagnosoidun ja vastaavan määrän terveitä ihmisiä aivojen verenvirtausta mitattiin (transkraniaalinen dopplerkaikukuvaus) hengitystestin yhteydessä. Tutkittavat olivat hengittämättä 30 sekunnin ajan ja verenvirtausmittaus osoitti miten aivojen verisuonisto reagoi. Ihmisen verisuonisto reagoi normaalisti niin, että se pyrkii kompensoimaan hapen puutetta laajentamalla suonia ja edistämään virtausta (vasoreaktiivisuus). Tutkimuksen kannalta huomion arvoista se, että tutkijat olivat sokkoutettuja mitattavien ihmisten terveydentilasta. 

Tutkimuksen tulos oli se, että MS-diagnosoitujen verenvirtauksen dynamiikka poikkesi suhtessa kontrollihenkilöihin, se oli heikompaa. Toinen tärkeä havainto oli se, että sairauden edetessä verisuoniston toiminta (vasoreaktiivisuus) myöskin heikkenee. 

Julkaisun loppuosiossa tutkijat pohtivat ja peilaavaat todennettua ilmiötä. Kirjoittavat tarkastelivat löydöstä aiempiin tutkimuksiin ja lähdeviitteissä palattiin aina 80-luvulle (Swank ym), jolloin ensimmäiset mittaustulokset kertoivat verenvirtauksen puutteista MS-taudissa. Kiinnostavaa oli lukea, että miten tutkijat selittivät ilmiötä. Nähdäkseni päätelmät jäivät vielä jokseenkin leijumaan hypoteettisinä. He kirjoittavat "monien tekijöiden" mahdollisesta roolista ja nostavat tulehduksen keskiöön: "The pathophysiology of hemodynamic impairment in MS patients is reasonably multifactorial and, at least partly, secondary to the downstream effects of the neuro-inflammatory cascades."

Tutkijat myös pohdiskelivat verenvirtauspoikkeavuutta syvällisemmin MS-taudin mekanismeihin, sairauden etenemiseen, kudosvaurioihin ja sairauden hoitoon. Sairauden monet mekanismit ovat edelleen hämärän peitossa ja  olisikin erittäin tärkeää tarkastella mikä merkitys, rooli verenvirtauksen poikkeavuuksilla on MS-taudissa. Maallikkomaisesti miettien aivojen verenvirtauksen merkittävä heikkeneminen (jo sairauden alusta lähtien) ei voi olla hyvä uutinen. En hämmästyisi, jos se tulevissa tutkimuksissa kytkeytyy selkeämmin hermokudoksen rappeumaan, neurodegeneratiiviseen puoleen.  

"The contribute of vascular abnormalities remains elusive, and studies exploring the relationships between cerebral hemodynamics, functional impairment, disease course and therapeutic response may reasonably allow to improve the understanding of MS pathophysiology and translate in implications for clinical practice"

AVAIN-LEHTI: MEHILÄISENPISTOJA VAI TIEDETTÄ?

Avain lehden uusimmassa numerossa oli artikkeli, minkä otsikkona oli "Mehiläisen pistoja ja 50 muuta konstia hoitaa MS-tautia". Heti artikkelin alkupuolelle oli nostettu näkyvästi esille CCSVI ja tässä tekstissä annettiin ymmärtää, että nyt koko tutkimuslöydös joutaa tieteen romukoppaan. Asia ei ole suinkaan näin, vaan tutkimustyö jatkuu edelleen. Zambonin johtama Brave Dreams tutkimuksen aineisto on vieläkin analyysin hampaissa. 

Avain lehden CCSVI tekstissä viitataan kahteen tutkimukseen, jotka olisivat "kumonneet teorian". Tutkimuksiahan on tehty vuosien varrella todella paljon ja tulokset ovat olleet vaihtelevia ja ristiriitaisia. Tässä tekstin kohdassa viitataan Brave Dreams tutkimukseen, missä kartoitettiin jugulaariahtaumien operointia pallolaajennuksella. Tutkimuksen päätulos oli se, että pallolaajennus on turvallinen hoitomuotona (toisin kuin avain lehden teksti antoi ymmärtää), mutta ei riittävän tehokas korjaamaan jugulaarilaskimoiden CCSVI poikkeavuuksia yleisesti. Tutkimuksessa noin puolella pallolaajennus ei korjannut virtausongelmaa, joten tutkimuksen lopputuleman ei ollut yllätys. Hoitotoimenpiteen tehottomuudesta huolimatta tutkijat havaitsivat, että operoitujen MS-potilaiden leesiotilanne oli kontrolliryhmää parempi tutkimuksen jälkipuoliskolla (6-12 kk) eli tutkijat havaitsivat ns "delayed effect" ilmiön.  

Brave Dreams tutkimuksen dataa analysoitiin edelleen ja marraskuussa 2019 julkaistiin "Effects of Venous Angioplasty on Cerebral Lesions in Multiple Sclerosis: Expanded Analysis of the Brave Dreams Double-Blind, Sham-Controlled Randomized Trial"

Nyt tutkijat keskittyivät tarkastelemaan pallolaajennuksen hemodynaamisiä seikkoja suhteessa MS-leesioihin. Operoitujen MS-potilaiden jugulaarilaskimoiden tyyppiä sekä verenvirtausdataa analysoitiin hyödyntäen ns. Giaquinta asteikkoa. Tutkimusjulkaisussa harmiteltiin, että tämä luokittelu asteikko on sen verran uusi, että se ei ollut vielä käytössä kun Brave Dreams tutkimus aloitettiin. Giaquinta mittarin avulla voitiin luokitella ne potilaat joille pallolaajennus oli toimiva hoitomuoto (PTA favourable) ja vastaavasi potilaat, joilla se ei korjannut laskimovirtausta (PTA unfavourable). Lisäksi tutkimuksessa oli myös potilasryhmä, joille tehtiin lumeoperaatio (sham), joten nyt tutkijoilla oli kolme ryhmää, joiden magneettikuvantamisdataa voitiin verrata. Nyt tutkimuksen tulos oli tyystin toisenlainen kuin ensimmäisessä julkaisussa;
Pallolaajennukselle hyvän hoitovasteen (= korjaantunut verenvirtaus) yhdistyi selkesti suotuisimpaan tilanteeseen MS-leesioiden osalta. Alla oleva kuva julkaisusta selkeyttää tutkimustulosta hyvin. Pallolaajennukseen suotuisasti vastanneella ryhmällä "lesion free" tilanne (kaaviossa sininen pylväs) merkittävästi parempi, kuin niillä potilailla joilla laskimovirtaus ei korjaantunut (oranssi pylväs). 

Paolo Zamboni osallistui marraskuussa 2019 verisuonisairauksien konferenssiin, Veith Symposiumiin Yhdysvalloissa ja esitelmöi siellä Brave Dreams aineiston uutta tutkimusdataa: 

Kiinnostava kysymys on se, että mikä yhteys jugulaarilaskimoiden ahtaumilla on MS-leesioiden muodostumiseen? Miksi laskimoahtaumien onnistunut operointi vähentää leesioiden muodostumista? 

Tutkimuksessa todetaan, että  pallolaajennuksen myötä jugulaarilaskimon ja laskimosinuksen paine vähenee, minkä seurauksena glymfaattisen järjestelmän virtaus paranee, johtaen gadolinium tehosteisien T1-leesioiden vähenemiseen alaryhmässä. Edelleen tutkijat kirjoittavat, että jugulaarilaskimon virtauksen korjaantumisen myötä keskushermoston veren läpivirtaus kohenee, edistäen myeliinivaurioiden korjaantumista ja vähentäen T2-leesioiden muodostumista. Tutkijat arvioivat, että tämä prosessi tapahtuu hitaasti ja siksi tutkimuksessa todettiin MRI kuvissa suotuisampi tilanne 6-12 kk kohdalla (delayed effect).




Tieteellistä tukea asiaan tuli myös loppuvuodesta 2019 Current Neurovascular Research julkaistun tutkimuksen myötä. Kyseisen artikkelin otsikosta saa jo käsityksen tuloksesta; "Blood-brain Barrier Disruption May Contribute to White Matter Lesions in the Setting of Internal Jugular Venous Stenosis". Tässä tutkimuksessa vertailtiin henkilöitä joilla todettiin  jugulaarilaskimoahtauma suhteessa vastaavaan määrään terveitä kontrolleja (45). Tutkijoiden päätelmä oli se, että jugulaarilaskimoiden ahtaumat liittyvät veriaivoesteen pettämiseen ja aivojen vaalean aineen leesioiden muodostumiseen. 

Vielä yksi lainaus Brave Dreams tutkimuksen jatkoanalyysistä; tutkijoiden mielessä on jo jatkotutkimus, missä potilasvalinta on keskiössä. Giaquinta luokittelua hyödyntäen tutkimukseen voidaan valita ne operoitavat, joilla laskimoahtaumien tyyppi ennakoi paremman hoitotuloksen. 

Tutkimukset aiheesta siis jatkuvat, haasteista huolimatta ja hyvä niin. 

PS. Tätä tekstiä kirjoittaessani sain tiedoksi hyvinkin kiinnostavan julkaisun liittyen jugulaarilaskimoiden ahtaumista MS-taudissa. Ryhmä Italialaisia tutkijoita (eri kuin Zambonin ryhmä) kytkee laskimoahtaumat MS-taudin merkittäväksi tekijäksi:
The Chronic Stenosis of the Internal Jugular Veins as a Cause of Multiple Sclerosis 

Referoin tuon tutkimuksen myöhemmin blogiini..

Brave Dreams jatkoanalyysi: toimiva laskimovirtaus vähentää keskushermoston tulehdusta

Italialaisten Brave Dreams tutkimuksen aineistoa analysoidaan edelleen ja nyt ensimmäinen jatkoanalyysi artikkeli on julkaistu nyt European Journal of Vascular and endovascular surgeryn tuoreimmassa numerossa (July 2018). Artikkelin otsikkona on "Extracranial Veins in Multiple Sclerosis: Is There a Role for Vascular Surgery?" ja sen kirjoittajina ovat Paolo Zamboni ja Robert Zivadinov. 

Brave Dreams tutkimuksen ensimmäinen artikkeli julkaistiin loppuvuodesta 2017 ja sen päätelmä oli se, että pallolaajennus toimenpiteenä on turvallinen, mutta toimii vain osalle potilaista, joten sitä ei suositella kaikille sopivana hoitona. Tutkimuksessa havaitiin, että vain noin puolella operoiduista pallolaajennus korjasi jugulaarilaskimon virtausta tutkimuksen aikana ja vastaavasti noin puolella toimenpide ei toiminut. Nyt jatkoanalyysissä tutkijat keskittyivät tarkastelemaan 81 pallolaajennuksella hoidettua CCSVI/MS-potilasta, jotka jaettiin kahteen alaryhmään; "korjaantunut virtaus" ja "ei-virtausta" 12 kk kohdalla mitattuna. Tutkijoita kiinnosti, että onko ryhmien kesken eroja aivojen magneettikuvantamisella todennettavien MS-leesioiden osalta.

Tutkimuksen tulos oli se, että niillä potilailla, joiden laskimovirtaus säilyi hyvänä ilmeni huomattavasti vähemmän MS-taudin leesioita, kuin potilailla, joilla virtausta ei todettu 12 kk:n kohdalla. Alla oleva kuva artikkelista on selventävä; vasemman puoleisessa kuvassa (A) on kuvattuna ajanjakso 6-12 kk operaation jälkeen ja oikeassa (B) 0-12 kk. Jo marraskuussa julkaistussa artikkelissa tutkijat havaitsivat, että magneettikuvissa toimenpiteen hyöty on nähtävissä viiveellä ( The delayed and positive effect) ja arvelivat tämän liittyvän aivoveriesteen dynamiikkaan. Näin myös tässä jatkoanalyysissä on nähtävissä, että tilanne leesioiden osalta näyttää paranevan ajan saatossa, mikäli laskimovirtaus säilyy hyvänä. 

Zamboni kirjoittaa tekstinsä päätelmäosiossa, että tämä tutkimushavainto kytkee kaulan laskimovirtauksen roolin suhteessa MS-leesioiden muodostumiseen, keskushermoston tulehdukseen. Siksipä hän painottaakin, että tutkimuksien tulee edelleen jatkua ja muistuttaa, että ilmiön tutkimisen osalta olemme vielä alkumetreillä.

"From a pathophysiological point of view the post hoc analysis reported above suggests a role of impaired extracranial venous flow in lesion development in patients with MS, as well as the probability of significant advantages when the brain outflow is restored. This finding continues to support the CCSVI hypothesis and the contribution of the jugular flow to cerebral inflammation."
...

Kirjoituksessaan Zamboni mainitsi myös, että tutkimusdatan analysoinnin myötä lisää julkaisuja on luvassa.

Artikkelin toisen osan on kirjoittanut Robert Zivadinov ja hänen puheenvuoronsa on paljolti vasta argumentti Zambonin kirjoitukseen. Zivadinovin mukaan MS-taudin hoidon tulee keskittyä lääkehoitoon, eikä hän näe tulevaisuutta laskimo-operoinnille. 

AVAIN LEHDESSÄ (1/2018) CCSVI TUTKIMUKSESTA

Avain lehti löysi tiensä postilaatikkooni ja luin sen sivuilta mielenkiinnolla Juha Multasen kirjoittaman koosteen Italian Brave Dreams tutkimuksesta. Sinällään Juhan kirjoittama teksti oli hyvin kirjoitettu, mutta yhtä kohtaa pureskelin hieman. Multanen kirjoittaa, että "Tutkijat eivät katso enää aiheelliseksi selvittää CCSVI-hoidon tehoa MS-taudissa uusilla lumekontrolloiduilla tutkimuksilla". Tämä kohta oli tekstissä vielä korostettu, jotta se varmasti osuu lukijan silmään. 

Tuosta tekstin kohdasta saattaa tulla sellainen käsitys, että tutkijat (Zamboni mukaan lukien) olisivat jo tyystin lopettamassa "CCSVI-hoitoa" MS-taudissa. Näinhän asia ei ole, vaan Zambonin mukaan tutkimus osoitti, että pallolaajennus ei ole erityisen toimiva menetelmä CCSVI:n hoitamiseen.. joten sen suhteen ei ole tarpeen tehdä uutta lumekontrolloitua tutkimusta. Kanadalaismedia Macleansille antamassaan haastattelussa Zamboni kertoi, että Brave Dreams:n tutkimusdataa seulotaan edelleen ja on mahdollista, että sieltä tunnistetaan alaryhmiä, joille pallolaajennus on toimiva hoitomuoto. Italialaistutkijat jatkavat myös parempien hoitomenetelmien kehittelyn parissa. Pallolaajennuksen yksi selkeä ongelma on juurikin sen lyhytkestoisuus eli avattu kohta pyrkii ahtautumaan uudelleen.  Zamboni on kommentoinut ja uutisoinut twitterissä Brave Dreamsin tuloksia ja ylipäätään sitä, että missä mennään.

Italialaistutkijat ovat kaikessa hiljaisuudessa kehittäneet CCSVI hoitoon tarkoitettua stenttimallia ja alustavissa eläinkokeissa tulokset olivat hyviä. Tutkimus luettavissa täältä:

Novel Compliant Scaffold with Specific Design for Venous System: Results of a Porcine Model Study

Brave Dreams tulokset: pallolaajennus ei ole toimiva hoitomenetelmä

Italian Brave Dreams sokkoutetun tutkimuksen tulokset on nyt luettavissa: 

Efficacy and Safety of Extracranial Vein Angioplasty in Multiple Sclerosis

Tutkimuksen päätulos on se, että CCSVI:n / MS-taudin hoitomuotona pallolaajennus ei ole toimiva menetelmä. Toimenpiteen tulisi korjata ahtaumasta johtuvaa verenvirtausta, mutta lähes puolella operoiduista virtaus ei korjaantunut. Tästä pallolaajennuksen riittämättömyydestä on ollut tutkimushavaintoja jo italialaisten pilottitutkimuksessa 2009. Nyt tutkimusjulkaisussa todettiinkin, että sitä ei enää tarpeen tutkia kliinisesti. 

Tutkimuksessahan oli mukana kaikkiaan 115 MS-potilasta (RR), joista 76:lle tehtiin pallolaajennus ja 39:lle feikkioperaatio. Operaatioiden vaikutuksia mitattiin 12 kuukauden aikana, mm. toimintakyvyn, pahenemisvaiheiden ja leesioiden osalta. Tilastollisesti ryhmien välillä ei ollut merkittäviä eroja. MS-leesioiden suhteen tilanne näytti paremmalta operoitujen hyväksi: 

"We found a reduction in the mean number of new brain lesions (corresponding to more lesion-free patients) in the PTA group compared with the sham group at 6 to 12 months. The delayed and positive effect on the magnetic resonance biomarker suggests that PTA could affect the dynamic of the blood-brain barrier."

Haastattelussa Zamboni totesi, että pallolaajennuksen heikkouden ja vähäisen tutkittavien määrän myötä tilastollisesti merkittäviä eroja ei ryhmien välille juurikaan muodostunut. Tässä ensimmäisessä paperissa mainittiin myös, että toimenpide voi hyödyntää alaryhmiä ja tutkimusaineistoa analysoidaan edelleen. Hän totesi, että lisää papereita tullaan vielä julkaisemaan. 

Omia tuntemuksia ja mietteitäni: päällimmäisenä nyt on mielenpäällä harmitus. Odotin tutkimukselta enemmän, mutta tämä tulos on se mikä on. Tosin täytyy muistaa, että negatiivinenkin tulos on tärkeä ja opettavainen. Pallolaajennus on kaiketi tullut tutkimuksellisesti tiensä päähän ja aika näyttää mikä jatkumo on. Tämän tutkimuksen tulos ei muuta sitä, että Marjan kohdalla 2010 tehty operaatio muutti hänen tilanteensa tyystin; oireet arjesta jäivät hoidon myötä. Johtuiko se a) sattumasta, b) plasebon voimasta vai c) parantuneesta veren- ja selkäydinnesteen virtauksesta?  Itse ajattelen, että Marja kuuluu Zambonin viittamaan "alaryhmään", jolle pallolaajennus on toimiva hoito. Sen verran hänen kuulumisistaan, että elämänlaatua heikentäneet oireet ovat edelleenkin pysyneet poissa ja fyysisesti hän on elämänsä parhaimmassa kunnossa. Ei huonosti 42 vuotiaalta, MS-tautia sairastavalta perheen äidiltä. 

Zamboni esittelemässä Brave Dreams tuloksia, New Yorkissa 8.11.2017

SUOMALAISTUTKIMUS JOURNAL OF VASCULAR SURGERY JULKAISUSSA (3 / 2017)

Sain tänään käsiini suomalaistutkijoiden kirjoittaman tekstin kokonaisuudessaan ja se julkaistaan Annals of Vascular Surgeryn maaliskuun 2017 numerossa. Kiinnostava paperi kaikkinensa ja tekstistä huokui se, että tutkijat todellakin pyrkivät löytämään vastauksia CCSVI ilmiöön. Nyt tutkijat tarkastelivat 37 MS-potilaan  jugulaarilaskimon kaventumia (CSA ≤ 0.3cm2) tutkien sitä MRI kuvin sekä ultraäänellä. Menetelmät antoivat erilaisia tuloksia; ultraäänellä kaventumien määrä nousi huomattavasti korkeammalle kuin MRI kuvantamisella. Tutkiat pohtivat tätä ilmiötä ja arvelivat sen johtuvan mm. siitä että ultraäänilaitteiston anturi painaisi laskimoa. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin varjoaineella verenvirtausta kaulan valtimosta jugulaarilaskimoon ja siirtymänopeus vaihteli 5-14 sekunnin alueella. 

Paperissa oli mukavasti mainintoja CCSVI tutkimuksessa aiemmin vastaan tulleista asioista ja sain vaikutelman, että tutkijat olivat hvyin perehtyneet aiempiin tutkimuksiin. Kiitoksia suomalaistutkijoille tästä tutkimuksesta.

Tähän ultraäänitutkimusmenetelmään liittyen Zamboni totesi taannoisessa haastattelussa, että se on kiistan ytimessä ja hän kertoi, että heidän tutkimusryhmän tavoitteena on kehittää tarkempi menetelmä CCSVI diagnosoimiseksi. Zambonihan on työskennellyt avaruusjärjestö NASA:n kanssa viime aikoina ja tämän yhteistyön hedelmänä on jo kehitetty uudenlaista mittaustapaa.

Suosittelen katsomaan alla olevan haastattelun. Kanadalainen media alan mies ja MS-potilas Matt Embry käy tutustumassa Zambonin tutkimusryhmän tiloihin, missä hänelle tehdään mm. ultraäänitutkimus. Zamboni kertoo CCSVI tutkimuksen tämän hetken tilanteesta ja muustakin.

BRITISH COLUMBIAN NEGATIIVINEN TUTKIMUSTULOS JA JÄLKIPUINTI

Viime viikolla sosiaalisen median CCSVI ryhmissä käytiin keskustelua liittyen British Columbian sokkoutetun tutkimuksen  tiimoilta. Tuolloin tiedettiin, että tulokset tullaan julkistamaan 8.3 2017 Washingtonissa, Society for Interventional Radiology:n kokoontumisessa. Kanadan ja USA:n CCSVI ryhmissä Britich Columbian tekemään tutkimukseen suhtauduttiin etukäteen suurella varauksella, koska heidän 2013 julkaisema tutkimus oli tyystin eri linjoilla kuin Zambonin ryhmän vastaavat tutkimukset. Zambonin mukaan British Columbian tutkimuksessa oli menetelmällisiä virheitä, joiden myötä tuloskin on virheellinen (blogissani aiheesta tarkemmin 12/2014, http://ccsvi-erkki.blogspot.fi/2014/12/zamboni-lancetissa-2013-julkaistun.html). Tunnetuimpiin lukeutuva CCSVI kannattaja, Yhdysvaltalainen Joan Beal kirjoitti blogissaan useita päiviä ennen tulosten julkaisua, että tulos tulee olemaan todennäköisesti negatiivinen (http://ccsviinms.blogspot.fi/2017/03/ubc-ccsvi-clinical-trial.html)

Eilen, 8.3 alustavat tulokset sitten julkaistiin, vaikka datan käsittely ja paperi ovat vielä keskeneräisiä. Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 104 MS-potilasta, joilla kaikilla oli CCSVI ahtaumia jugulaari- ja/tai azygoslaskimoissaan. Potilaiden tilaa arvioitiin operaation jälkeen, sekä tulevien 48 viikon aikana. Tutkimusdataa kerättiin niin magneettikuvien kuin kyselyjenkin avulla. Kaikkiaan 25 % tutkimukseen osallistuneista vastasi kyselyissä oireidensa helpottuneen, mutta hyötyjiä oli yhtä paljon "operaatio" kuin "feikki operaatio" ryhmässä. Tutkimusta johtanut neurologi Anthony Traboulsee totesi haastattelussa, että "The major finding is that there is no clear benefit early, or within 72 hours or within 48 weeks, of having venoplasty compared with having the sham treatment". Lisäksi Traboulsee totesi haastattelussa, että tämän kaksoissokkoutetun tutkimustuloksen myötä asia on käsitelty ja laskimo-operointi tutkimuksia ei edes kannata jatkaa. 

Nyt päivää myöhemmin tutkimustulosta on kommentoitu muutamien asiantuntijoiden taholta. Zamboni on twiiteissään painottanut sitä, että CCSVI tulisi hoitaa sairauden varhaisessa vaiheessa, jotta hoidolla olisi vaikutusta (vrt Bavera 2015 tai Zamboni ym. 2016). Nyt toteutetussa tutkimuksessa operoidut olivat sairastaneet jo lähes 20 vuotta. Zamboni kommentoi tutkimusta CTV news:lle näin:

"In an email to CTV News, Dr. Zamboni noted that 40 per cent of the patients in the Pan-Canadian study were in advanced stages of MS – primary or secondary progressive and who had MS for on average, 17 years. 
”All the preliminary studies clearly showed that in this category (venoplasty) does not modify significantly neither (disability scores) EDSS nor MRI,” Zamboni wrote. Other studies of venography in MS that showed a benefit, Zamboni wrote, were done in patients with relapsing and remitting MS (earlier stage of the disease) who had been diagnosed less than 10 years"

Alla lainaus 2016 tutkimusjulkaisusta (Zamboni ym) ja tutkijoiden merkittävä havainto oli se, että CCSVI operointi korjasi aivojen verenvirtausta, mutta ei pitempään sairastaneiden kohdalla.

Aiheesta blogissani: http://ccsvi-erkki.blogspot.fi/2016/09/tutkimus-102016-jugulaarilaskimon.html

Yhdysvaltalainen verisuoniasi/CCSVI asiantuntija Salvatore Sclafani totesi haastattelussaan, että British Columbian tutkimusta tulee arvioida tarkemmin vasta kun tutkimus on kokonaisuudessaan julkaistu. Sclafani pohdiskeli erityisesti sitä, että saatiinko operoinnilla parannettua verenvirtausta riittävästi.
http://video.theloop.ca/news/top-stories/watch/we-need-to-wait-for-the-paper/5352530737001/#.WME_UlWLT3i

Myös Yhdysvaltalaisneurologin, Alizera Minegari kommentoi medialle asiaa ja hän totesi, että asiaa tulee edelleen tutkia, sillä löydös on vielä "lapsenkengissä".

“While still in its infancy, CCSVI poses an enormously complicated idea, which requires more fundamental studies to understand its role in pathophysiology of MS,” he said in an email to CTV News.

Italialaiset ovat viime vuosina oppineet omissa tutkimuksissaan lisää siitä, että ketkä potilaista hyötyvät operaatiosta. Nyt onkin kiinnostava nähdä, että minkälaisia tuloksia tuleekaan Italian sokkoutetusta, usean klinikan toteuttamasta kliinisestä tutkimuksesta. Italialaistutkimuksen tulokset julkaistaneen vasta sitten, kun paperi on käynyt vertaisarviointimyllyn läpi ja haastattelussa Zamboni arvioi, että julkaisu tapahtuisi kesällä 2017.

CTV news uutisoi aiheesta. Sivulla myös jokunen videonpätkä, missä haastateltu British Columbian johtajaa kuin operoitua MS-potilastakin. 

http://www.ctvnews.ca/health/study-finds-ms-vein-therapy-ineffective-questions-remain-1.3315927