perjantai 17. huhtikuuta 2020

AVAIN-LEHTI: MEHILÄISENPISTOJA VAI TIEDETTÄ?

Avain lehden uusimmassa numerossa oli artikkeli, minkä otsikkona oli "Mehiläisen pistoja ja 50 muuta konstia hoitaa MS-tautia". Heti artikkelin alkupuolelle oli nostettu näkyvästi esille CCSVI ja tässä tekstissä annettiin ymmärtää, että nyt koko tutkimuslöydös joutaa tieteen romukoppaan. Asia ei ole suinkaan näin, vaan tutkimustyö jatkuu edelleen. Zambonin johtama Brave Dreams tutkimuksen aineisto on vieläkin analyysin hampaissa. 


Avain lehden CCSVI tekstissä viitataan kahteen tutkimukseen, jotka olisivat "kumonneet teorian". Tutkimuksiahan on tehty vuosien varrella todella paljon ja tulokset ovat olleet vaihtelevia ja ristiriitaisia. Tässä tekstin kohdassa viitataan Brave Dreams tutkimukseen, missä kartoitettiin jugulaariahtaumien operointia pallolaajennuksella. Tutkimuksen päätulos oli se, että pallolaajennus on turvallinen hoitomuotona (toisin kuin avain lehden teksti antoi ymmärtää), mutta ei riittävän tehokas korjaamaan jugulaarilaskimoiden CCSVI poikkeavuuksia yleisesti. Tutkimuksessa noin puolella pallolaajennus ei korjannut virtausongelmaa, joten tutkimuksen lopputuleman ei ollut yllätys. Hoitotoimenpiteen tehottomuudesta huolimatta tutkijat havaitsivat, että operoitujen MS-potilaiden leesiotilanne oli kontrolliryhmää parempi tutkimuksen jälkipuoliskolla (6-12 kk) eli tutkijat havaitsivat ns "delayed effect" ilmiön.  


Nyt tutkijat keskittyivät tarkastelemaan pallolaajennuksen hemodynaamisiä seikkoja suhteessa MS-leesioihin. Operoitujen MS-potilaiden jugulaarilaskimoiden tyyppiä sekä verenvirtausdataa analysoitiin hyödyntäen ns. Giaquinta asteikkoa. Tutkimusjulkaisussa harmiteltiin, että tämä luokittelu asteikko on sen verran uusi, että se ei ollut vielä käytössä kun Brave Dreams tutkimus aloitettiin. Giaquinta mittarin avulla voitiin luokitella ne potilaat joille pallolaajennus oli toimiva hoitomuoto (PTA favourable) ja vastaavasi potilaat, joilla se ei korjannut laskimovirtausta (PTA unfavourable). Lisäksi tutkimuksessa oli myös potilasryhmä, joille tehtiin lumeoperaatio (sham), joten nyt tutkijoilla oli kolme ryhmää, joiden magneettikuvantamisdataa voitiin verrata. Nyt tutkimuksen tulos oli tyystin toisenlainen kuin ensimmäisessä julkaisussa;
Pallolaajennukselle hyvän hoitovasteen (= korjaantunut verenvirtaus) yhdistyi selkesti suotuisimpaan tilanteeseen MS-leesioiden osalta. Alla oleva kuva julkaisusta selkeyttää tutkimustulosta hyvin. Pallolaajennukseen suotuisasti vastanneella ryhmällä "lesion free" tilanne (kaaviossa sininen pylväs) merkittävästi parempi, kuin niillä potilailla joilla laskimovirtaus ei korjaantunut (oranssi pylväs). 


Paolo Zamboni osallistui marraskuussa 2019 verisuonisairauksien konferenssiin, Veith Symposiumiin Yhdysvalloissa ja esitelmöi siellä Brave Dreams aineiston uutta tutkimusdataa: 


Kiinnostava kysymys on se, että mikä yhteys jugulaarilaskimoiden ahtaumilla on MS-leesioiden muodostumiseen? Miksi laskimoahtaumien onnistunut operointi vähentää leesioiden muodostumista? 

Tutkimuksessa todetaan, että  pallolaajennuksen myötä jugulaarilaskimon ja laskimosinuksen paine vähenee, minkä seurauksena glymfaattisen järjestelmän virtaus paranee, johtaen gadolinium tehosteisien T1-leesioiden vähenemiseen alaryhmässä. Edelleen tutkijat kirjoittavat, että jugulaarilaskimon virtauksen korjaantumisen myötä keskushermoston veren läpivirtaus kohenee, edistäen myeliinivaurioiden korjaantumista ja vähentäen T2-leesioiden muodostumista. Tutkijat arvioivat, että tämä prosessi tapahtuu hitaasti ja siksi tutkimuksessa todettiin MRI kuvissa suotuisampi tilanne 6-12 kk kohdalla (delayed effect).




Tieteellistä tukea asiaan tuli myös loppuvuodesta 2019 Current Neurovascular Research julkaistun tutkimuksen myötä. Kyseisen artikkelin otsikosta saa jo käsityksen tuloksesta; "Blood-brain Barrier Disruption May Contribute to White Matter Lesions in the Setting of Internal Jugular Venous Stenosis". Tässä tutkimuksessa vertailtiin henkilöitä joilla todettiin  jugulaarilaskimoahtauma suhteessa vastaavaan määrään terveitä kontrolleja (45). Tutkijoiden päätelmä oli se, että jugulaarilaskimoiden ahtaumat liittyvät veriaivoesteen pettämiseen ja aivojen vaalean aineen leesioiden muodostumiseen. 


Vielä yksi lainaus Brave Dreams tutkimuksen jatkoanalyysistä; tutkijoiden mielessä on jo jatkotutkimus, missä potilasvalinta on keskiössä. Giaquinta luokittelua hyödyntäen tutkimukseen voidaan valita ne operoitavat, joilla laskimoahtaumien tyyppi ennakoi paremman hoitotuloksen. 

Tutkimukset aiheesta siis jatkuvat, haasteista huolimatta ja hyvä niin. 





PS. Tätä tekstiä kirjoittaessani sain tiedoksi hyvinkin kiinnostavan julkaisun liittyen jugulaarilaskimoiden ahtaumista MS-taudissa. Ryhmä Italialaisia tutkijoita (eri kuin Zambonin ryhmä) kytkee laskimoahtaumat MS-taudin merkittäväksi tekijäksi:
The Chronic Stenosis of the Internal Jugular Veins as a Cause of Multiple Sclerosis 

Referoin tuon tutkimuksen myöhemmin blogiini..




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti