sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Jälleen ristiriitainen tutkimustulos




Susan Sullivan, the province’s minister of health and community services
 listens as Dr. William Pryse-Phillips, emeritus professor of medicine (neurology)
 at MUN and lead researcher of the multiple sclerosis observational study, 
speaks to reporters...

Kesäkuun 7. 2012 Kanadan media julkaisi tutkimusuutisen, mikä on herättänyt paljon keskustelua, erityisesti Kanadassa ja netin keskustelupalstoilla. Asiaa uutisoitiin muutamissa lehdissä, esim. näin: Study Results Disappointing for MS Patients










 Tuossa tutkimuksessa oli mukana 30 MS-potilasta, joiden laskimot operoitiin ja 10 MS-potilasta kontrollina. Tutkimuksen keulakuva neurologi William Pryce-Phillips kertoi uutisoinneissa kutakuinkin sen että "ei havainnut operoiduissa medikaalisesti mitattavia muutoksia". Artikkeleista ei saanut selvyyttä tutkimuksen yksityikohdista, eli mitä tarkalleen on mitattu, tekstissä oli lähinnä mainintaa että on tehty sarja erilaisia kognitiivisia ja fyysisiä testejä.

Uutisessa on montakin hämmentävää asiaa, mm. se että operoidut raportoivat oireidensa helpottuneen, artikkelista lainaten: "..some patients did experience small benefits, such as, better balance, warmer hands and more energy" eli nuo edellä kuvatut oireet on aikaisemmin liitetty erityisesti CCSVI:n yhteyteen, mutta tässä tutkimuksessa näyttää että ne sivuutetaan tyystin. Esimerkiksi fatiikki vaivaa noin 80-90 %:a MS-tautia sairastavista ja usein olen lukenut että "fatiikki on invalidisoivin oire MS-taudissa". Tuon edellisen väittämän voin ymmärtää ajoilta jolloin vaimo kärsi fatiikista - pahimmillaan hän ei voinut kuin maata sängyssä odottaen fatiikin hellittävän. CCSVI:n ja fatiikin tiimoilta on julkaistu erillinen tutkimuskin, minkä lopputulema oli se että fatiikki on todennäköisesti vajaan laskimovirtauksen oire:
Is chronic fatigue the symptom of venous insufficiency associated with multiple sclerosis? A longitudinal pilot study   Myös Stanfordin yliopiston professori Micheal Dake julkaisi tutkimuksistaan tuloksia vuoden 2011 alussa: Controversial MS Treatment Lessens Fatigue . Amerikkalaisilla Stanfordissa operoiduilla fatiikki oli helpottunut ja vähentynyt radikaalisti.

Edelleen hämmentäväksi tuon tuoreen kanadalaistutkimuksen tuloksen tekee se, että tietääkseni se on ainoa pilottitutkimus  missä ei ole havaittu positiivisia muutoksia. Maaliskuussa 2012 kaksi eri jenkkitutkimusta raportoivat suotuisista vaikutuksista operoiduilla ja tuloksia pidettiin lupaavina ja rohkaisevina. Toinen tutkimuksista oli Chicagon yliopiston tekemä ja siinä oli mukana 94 tutkittavaa ja toisen tutkimuksen takana oli New York:n kokenut ryhmä (N = 192). Aiheesta lyhyesti aiemmassa blogikirjoituksessani: Myös Radiology-Today uutisoi USA:n kahdesta kliinisestä tutkimuksesta

Jälleen olemme siis tilanteessa, missä aiheesta tulee kahdenlaista tutkimusdataa. Alla olevassa kuvassa tilanne konkretisoituu hyvin, tutkimus 1 uutisoitu maaliskuussa ja tutkimus 2 kesäkuun alussa 2012:



Kun CCSVI asiaa on seurannut jo yli parin vuoden ajan, niin ei voi olla huomaamatta tiedekenttien kahtiajakoa ja ei myöskään sitä, että tutkimuksia voidaan tehdä jo ennalta asetetun näkemyksen ja päämäärään mukaan. Tästä aiheesta luennoi kanadalaiskirurgi Sandy Mcdonald noin vuosi sitten New Yorkissa pohtiessaan dopplertutkimuksien valtavaa kuilua puolesta ja vastaan. McDonald:n mukaan kärjistetysti ilmaisten tutkimustulos on jo ennalta tiedossa ja asetelma luotu siten että haluttu tulos toteutuu. Tiedekentällä on vilahdellut jopa "likaisia temppuja", esim. alkukeväästä 2012 USA:ssa pidyssä AAN (=American Academy of Neurology) vuotuisessa kokoontumisessa New Orleans:ssa, ohjelmaan oli merkitty Kuwaitilainen neurologi puhumaan maassaan tehdystä pilottittutkimuksesta. Tutkimustiivistelmäkin oli vähän aikaa julkisesti nähtävillä AAN:n sivuilla, mutta se poistettiin nopeasti kun osoittautui että ryhmän neurologi oli tehnyt oman "tutkimuksen", missä tulos että operaatioilla oli ainoastaan negatiivisia vaikutuksia MS-potilaisiin (!!). Kuwaitin ryhmän verisuonikirurgi kirjottikin asiasta vastineen: Open Letter from the Kuwait CCSVI team sent to the AAN. Tällaiset seikat eivät ole omiaan lisäämään luottamusta tutkimuskentän tapahtumiin.

Täytyy sanoa että on ollut aika ajoin vaikea ymmärtää miksi neurologinen kenttä on kokenut tämän asian suoranaisen vastenmielisenä ja vaikeana asiana. USA:n neurologi Jack Burks on tunnettu alallaan ja hän on osallisena CCSVI asiantuntijoiden järjestämissä konferensseissa kommentoimassa. Burks:n tavoite on saada aikaan yhteistyötä tiedekentällä asian tutkimiseksi. Hän kertoi keväällä järjestetyss ISNVD konferenssissa todella suoraan että asia on neurologialle todella vaikea ja kuvaili kuinka ECTRIMS tapahtumassa neurologit "repivät CCSVI:n palasiksi", eikä hän ole milloinkaan nähnyt vastaavaa ja totesi että "se oli kamalaa". Näinkö tiedettä tehdään?

Dr. Jack Burks "mitä neurologia ajattelee CCSVI:stä?"

Dr. Jack Burks, tunnettu MS-tutkija (USA)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti