ECTRIMS 2012: NEUROLOGI IMPERIUMIN VASTAISKU

Neurologi Giancarlo Comi: "I really hope that this is the last time I have to talk about this topic" 

ECTRIMS on jokavuotinen MS-taudin tutkimukseen keskittyvä tapahtuma, missä eri maista kerättyä tutkimustietoa MS-tautiin liittyen esitellään. Tapahtumassa on esillä huikea määrä tehtyjä tutkimuksia, erityisesti erilaiset lääketutkimukset ovat hyvin esillä ja ihmekö tuo, kun tapahtuman rahoitus tulee lääketehtailta. CCSVI on ollut myös esillä muutamien vuosien ajan ja jälleen kerran tuli nähtyä sama ilmiö kuin aiemminkin - aiheesta oli kerätty negatiiviset tutkimustulokset samaan nippuun, erityisesti dopplertutkimukset joiden tulokset ovat olleet keskenään ristiriitaisia. Syy erilaisiin tuloksiin on jo tiedossa ja se liittyy tutkimusmetodiin. Zambonin dopplermetodiin koulutetut tutkijat tunnistavat ovat löytäneet CCSVI:n eri tutkimuksissa noin 60 - 100 %:lla MS-diagnosoiduista ja ilman koulutusta löydös % on ollut n. 0-5 % tutkittavista.
ECRIMS:n tiimoilta uutisoitiin kohtuu näkyvästi kahdesta neurologijohtoisesta tutkimuksesta, joista toinen oli laaja dopplertutkimus ja toinen hoitovaikutuksia kartoittava kliininen tutkimus:

Italian MS liiton rahoittama "COSMO" tutkimuksen tiimoilta uutisoitiin näin vastikään:
Largest CCSVI Study Fails to Support Theory

Lyhyesti: COSMO tutkimusta johti tunnettu MS-tutkija, neurologi Giancarlo Comi ja tutkimuksessa kartoitettiin yhteensä 1874 tutkittavaa, 35 eri klinikalla. CCSVI todettiin tässä tutkimuksessa seuraavasti:
- MS-diagnosoidut, (N = 1165)    3,26 %
- Terveet kontrollit  (N = 376)  2,13 %
- Muu neurologinen sairaus (N = 226)  3,10 %

COSMO tutkimuksessa ei siis hvaittu eroja eri ryhminen suhteen ja löydös % jäi erittäin alhaiseksi. Tutkijat totesivat loppupäätelmässä että:
- "CCSVI ei liity MS-tautiin"
-  "MS-tautia sairastavien osalta CCSVI:tä ei enää tarvitse diagnosoida, eikä laskimo operaatioille ole tarvetta"

Tällä hetkellä Italiassa on aikamoinen mediamylly aiheesta, varsinkin kun COSMO:n tutkijat vaativat meneillään olevan, Zambonin johtaman Brave Dreams kliinisen tutkimuksen lopettamista, COSMO tutkimuksen tulosten myötä. Alunperin itse Zamboni oli mukana COSMO tutkimuksessa, mutta päätti lopulta erota siitä, koska tutkimuksessa ei noudatettu Zambonin kehittämää metodia. Zamboni ehdotti myös sitä, että hän saisi kouluttaa doppleroperaattoreita, mutta tähän ei suostuttu. Tässä vaiheessa Zamboni vetäytyi pois hankkeesta ja nyt kentällä on iso kuilu neurologien ja vaskulaarikentän kesken, kärjistetysti ilmaisten toinen puoli kerää evidenssiä vastaan ja toinen puolesta. Kumpaa puolta tulisi uskoa? Tähän kysymykseen vastaten kanadalaissivustolla oli selkiinnyttävä kuva:

Kuvassa tärkeitä seikkoja, etenkin tuo maininta useiden eri kuvantamismetodien käytöstä, esim. Zambonin alustavissa tutkimuksissa dopplertutkimuksen tulos vielä varmistettiin alan tarkimmalla metodilla eli venografialla (kuvantaminen varjoaineella, mikä on jo pieni suonensisäinen toimenpide). Esimerkkinä tällaisesta tutkimuksesta on Chicagon yliopiston tekemä tutkimus (3/2012) missä venografialla havaittiin että MS-diagnosoiduilla oli ahtaumia 94.9 %:lla (89/94) tai puolalaistutkimus (2011) missä venografiakartoitus löysi n. 96 %:lla MS-potilaista (563) laskimopoikkeamia.

Vielä tuosta dopplertutkimuksien tiimoilta on nostettava Kanada-Italia yhteistyönä tehty laaja tutkimus, missä Zambonin metodia noudattaneet tutkijat havaitsivat CCSVI:n 86 %:lla tutkituista (N=710) ja edelleen samaisessa tutkimuksessa trendi oli se, että mitä pidemälle edennyt MS, niin sitä varmemmin laskimo ongelmat näkyivät dopplerlaitteistolla:

ECTRIMS:n toinen CCSVI:n liittyvä tutkimusuutinen oli Italiassa tehty kliininen tutkimus otsikoitiin näin:

Little Benefit, Some Harm with Venous Surgery for MS

Lyhyesti: tutkimuksessa mukana 462 MS-diagnosoitua, joille tehty laskimo operaatiot kaikkiaan 33 eri klinikalla Italiassa ja potilaiden neurologit tutkineet ja keränneet dataa operaation vaikutuksista erityisesti suhteessa EDSS arvoihin (invalidius haitta-aste). Kerätyn datan mukaan operaatioilla ei ollut juurikaan vaikutusta invalidiusasteeseen ja neurologien vetämä tulkinta oli se, että operaatioilla ei ole vaikutusta MS-tautiin. Sen sijaan artikkelissa nostettiin operaatioiden riskit näkyvästi esille. Tutkimusdatan mukaan komplikaatioita oli ilmennyt n. 3 %:lla operoiduista. Artikkelin ehkä KIINNOSTAVIN  kohta oli se, että yli puolet (53 %) operoiduista ilmoitti hyötyneensä operaatiosta. Tämähän on kutakuinkin linjassa aiempien kliinisten tutkimuksien kanssa. Mikä on neurologin tulkinta näistä hyödyistä? Se on sama kuin aiemminkin, eli potilaat kokeneet plasebovaikutuksen.

Jälleen ollaan tilanteessa, että ketä tulisi uskoa? Tehtyjä turvallisuustutkimuksia on jo useita ja niille yhteistä on se päätelmä että CCSVI operaatiot ovat sujuneet turvallisesti / tai operaatio on erittäin matala riskinen. Esimerkkinä "safety tutkimuksesta" vaikka New Yorkin tiimin tutkimus, missä mukana 231 operoitua:
"Our study, while not specifically evaluating the outcomes of this endovascular treatment, has shown that it can be safely performed, with only a minimal risk of significant complication"

Entäpä hoidon vaikutukset - pitäisikö uskoa neurologista puolta, että hoidon positiiset tulokset ovat vain plaseboa.. ja operoitu vain kokee hyötyneensä? Mainittakoon se, että tietääkseni kaikissa tehdyissä pilottitutkimuksissa on mitattu se, että suurin osa operoiduista on hyötynyt laskimo-operaatiosta ja alalla toimivat verisuoniasiantuntijat ovat vakuuttuneita siitä, että laskimoahtauma löydös on merkittävä ja ahtauma tulisi myös korjata. Miksi laskimoahtauma tulisi korjata? Toistuvasti aiheeseen liittyen on noussut esille termi "perfuusio" eli verenvirtaus aivoissa / aivojen "läpi". MS-tautiin on liitetty heikentynyt virtaus ja tämä seikka on tutkimuksessa ollut nyt työn alla. Viime keväänä New York:n ryhmä julkaisi tutkimuksensa, missä mitattiiin veren virtausta ennen ja jälkeen laskimo-operaatiota.. ja sen lopputuleman oli se, että MS-tautia sairastavilla virtaus koheni yhtä hyväksi kuin terveillä kontrolleilla: 

"Furthermore, balloon angioplasty of these lesions improves the hemodynamic parameters so that they are comparable to" those of healthy non-MS patients." 

Tähän virtaukseen liittyen tulee väistämättä mieleen fatiikki. Maallikkomaisesti ajatellen on aika loogista ajatella että estyneestä tai hidastuneesta verenvirtauksesta aivoissa seuraa fatikki. Vaimon kohdalla fatiikki loppui kesällä 2010 (muutamien muiden oireiden lisäksi), eikä sitä ole sen jälkeen näkynyt. Fatiikin ja CCSVI:n yhteys on myös tullut toistuvasti esiin tehdyissä tutkimuksissa. Onko sekin plaseboa? Onko vaimollani plasebo kestänyt jo melkein 2,5 vuotta? Voiko vaimo vetää nyt puntti- ja spinningtreenit täysillä plasebon voimalla? Sanoisin höpö-höpö plasebo selitykselle, mutta nostan kyllä peukkua aivojen parantuneen verenvirtauksen puolesta. Aivot ovat oikea energiarosvo, sillä ne tarvitsevat 20 % kaikesta hengittämästämme hapesta ja 25 % saamastamme glukoosista, vaikka ne painavat noin 2 %. Hidastunut verenvirtaus ei voi olla hyvä asia, päinvastoin hidastunut verenvirtaus vaurioittaa aivoja.

Kiinnostavaa sinänsä että neurologialla on kova kiire todistaa että laskimo ongelmia ei ole olemassakaan ja asian tutkiminen tulisi lopettaa?? Kuten Giarncarlo Comi ECTRIMS:n yhteydessä totesi. Onneksi näin ei käy, vaan maailmalla tutkimukset asian piirissä jatkuvat ja lisääntyvät. Olen varmasti jo moneen kertaan sanonut että "tätä junaa ei voi enää pysäyttää" ja siinä mielessä olotilani on ollut luottavaisen rauhallinen jo pitkään. Tosin kärsivällisyyttä vaaditaan.. siihen että jonakin päivänä hoitoja tehdään arkipäiväisesti, osana hoitokäytäntöjä. Kieltämättä olen harmissani siitä, että neurologian asiantuntijat eivät tunnu kiinnostuvan verenvirtauksesta MS-aivoissa.. vaan keskittyvät immuunipuolustuksen ympärille. Toisaalta ihmekö tuo, kun rahoitus MS-tutkimukseen  tulee suurelta osin lääkevalmistajien suunnasta. CCSVI:n liittyen onhan operaatiot selkeä riski lääkejättien talouteen - operaatioiden myötä lääkkeettömyyteen päätyvien MS-potilaiden  määrä saattaa kasvaa merkittävästi.