Keväällä 2011 tehdyssä ultraäänitutkimuksessa kaksi eri tutkijaa (suomalainen ja japanilainen) kartoittivat 80 MS-diagnosoidun ja 40 terveen verrokin kaulalaskimoiden virtauksia ja pyrkivät tunistamaan CCSVI:n. Tutkimuksen lopputulos oli kutakuinkin se, että eri CCSVI kriteerejä ei tunnistettu kuin murto-osalla kaikista tutkittavista ja CCSVI:n olennaisinta ilmiötä "takaisinvirtausta" ei todettu käytännössä ollenkaan. Lisäksi tutkijoiden tulokset poikkesivat toisistaan ja tutkimuksen päätelmässä kyseenalaistetaan dopplermetodin soveltuvuus CCSVI:n diagnosoinnissa.
Suomalaistutkimuksen tiivistelmä: Doppler Ultrasound Examination of Multiple Sclerosis Patients and Control Participants: Inter-observer Agreement and Association with Disease
Avain-lehden artikkelin (7/2011 s. 44-45) otsikossa todetaan että "laskimoahtaumat yleisiä koko väestössä" ja tästä syntyy väistämättä käsitys, että MS-diagnosoiduilla ja muulla väestöllä ei ole eroavaisuuksia kaulanlaskimoiden rakenteissa tai virtauksissa.
Nyt suomalaistutkimusta on kritisoitu (Radak ym. Journal of Vascular and Endovascular surgery) ja mielestäni kritiikki tuo esille juuri ne tärkeimmät seikat, mistä on ollut laajemminkin puhetta CCSVI tutkimuksissa:
- ovatko ultraäänitutkijat saaneet erillistä koulutusta ja harjoittelua CCSVI:n diagnosointiin?
- diagnosoinnissa käytetty välineistö
- tuloksen varmistaminen muilla metodeilla ja kritiikissä viitattiin kateteri-venografiaan, millä saadaan huomattavasti tarkemmin ja luotettavammin tietoa (mm. paineen mittaus)
Tiedevastine (Radak ym 2013):
Tuo ultraäänikuvantaminen CCSVI:n suhteen on ilmeisen tärkeä seikka ja melkein järjestään aiheesta luennoivat asiantuntijat korostava sen merkitystä: esimerkiksi italialaskirurgi P.Bavera kirjoitti aiheesta "American Journal of neuroradiologyyn" (maaliskuu 2013) otsikolla "Training and Learning Curve in Chronic Cerebrospinal Venous Insufficiency Assessment" Artikkelissan Bavera totesi että hänen CCSVI löydösprosenttinsa on n. 90 % MS-tautia sairastavilla ja painotti koulutuksen merkitystä.
Suomessa on aivan varmasti erittäin korkea asiantuntijuuden taso verisuonien suhteen ja olisi erittäin toivottua, jos suomalaistutkijat tekisivät uuden tutkimuksen - mutta ei samalla tavalla kuin 2011 toteutettu. Muutamien lääkärien lähettäminen esimerkiksi Italiaan perehtymään CCSVI:n kuvantamiseen olisi jo hyvä lähtökohta.
Pakko vielä erikseen mainta D.Radek:n tutkimusryhmän tutkimuksesta, mikä julkaistiin huhtikuussa 2013. Tutkimuksessa 72 MS-potilaalle. Operaation jälkeen todettiin mm. muutoksia verenvirtauksessa, EDSS arvon tilastollisesti merkittävä kohentuminen, ja ylipäätään tilanteen kohentumisesta raportoi noin puolet operoiduista:
"Postoperative gradient pressure decreased, in internal jugular vein (IJV) significantly (P < 0.05). Re-stenosis appeared in 5.3% of patients. EDSS score was significantly improved (P < 0.01) and about half of patients reported significant or mild improvement in disease status and none of them worsening of symptoms"
linkki: Percutaneous angioplasty of internal jugular and azygous veins in patients with chronic cerebrospinal venous insufficiency and multiple sclerosis: early and mid-term results
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti