Tiedän useita suomalaisia, joilla operaatio on antanut ensi alkuun hyvän vasteen oireiden helpottumisena, mutta jossakin vaiheessa oireet ovat tulleet takaisin. Tunnetuin esimerkki Suomessa lienee Saija Varjus, joka kertoi blogissaan operaation jälkeen olotilan kohentumisesta - mutta myöhemmin oireet hiipineet takaisin ja kontrollikäynnillä todettiin laskimon uudelleen ahtautuminen. Saija Varjus päätyi siihen, että ei maksanut uutta operaatiota eli laskimoahtauma jäi korjaamatta. CCSVI ryhmässä uudelleen ahtaumasta on keskusteltu ajan saatossa useita kertoja ja valitettavan monelle ilmiö on tuttu. Osa on käynyt uudelleen operaatiossa ja osa ei, mikä on täysin ymmärrettävä päätös - kun ei ole takeita siitä, että hoitotulos säilyy ja operaatio on kallis investointi.
Osalla operoiduista hoitotulos on pysynyt jo todella pitkään. Marjalla tulee 3 vuotta operaatiosta kesäkuussa ja nippu oireita on pysynyt poissa tämän ajan. Mikä selittää sen, miksi joillakin laskimo pysyy "auki" ja miksi osalla ahtautuu uudelleen? Tähän ei ole toistaiseksi (tietääkseni) löytynyt selkeää syytä. Muistan lukeneeni lähinnä sen tyypistä selitystä että se "johtuu laskimon rakenteesta", sillä on taipumus ahtautua uudelleen". Toisaalta jos vertaillaan tulosta jugular ja azygoslaskimon suhteen, niin jälkimmäisellä ei juurikaan esiinny uudelleen ahtautumista. Mikä tämän mahtaa selittää?
Yksi mahdollinen selitys voi olla sijainti? Ihmisen kaulan alue on "liikkuvaa" ja kaulassa on paljon erilaisia lihaksia ja rakenteita - jotka voivat muodostaa ulkoisia esteitä ja puristuksia ohut seinäisille laskimoille. Tässä kuussa (5/2013) on julkaistu pari tutkimusta, joissa ulkoinen kompressio (lihas, luu, valtimo) on estänyt verenvirtauksen jugulaslaskimoissa. Molemmissa tutkimuksissa todetaan, että asia vaatii lisää tutkimuksia - mikä vaikutus ulkoisella kompressiolla on? Miten se voidaan hoitaa? Miten se liittyy CCSVI:n laskimon sisäisiin virtausesteisiin?
Zambonin tutkimusryhmä julkaisi nyt toukokuussa 2013 kiinnostavan tapaustutkimuksen, missä noin 40 vuotias nainen operoitiin pallolaajennuksella ja ensi alkuun hoitotulos oli ollut hyvä, niin hemodynaamisesti kuin MS-oireiden osalta. Hänen EDSS arvo putosi kolmesta kahteen ja oireet helpoittuivat. Vajaan vuoden kuluessa naisen oireet tulivat takaisin ja hänet tutkittiin tarkemmin. Tutkijat löysivät häneltä lihaskompression eli ns. omohyoid-lihas painoi jugularlaskimoa. Tutkijat totesivat tässä vaiheessa, että pallolaajennus ei ole hyvä ratkaisu ja sen sijaan tekivät kirurgisen operaation, jolla korjattiin tämä lihaksen kompressio. Lopputulos oli rohkaiseva, sillä kaksi vuotta operaation jälkeen naisen EDSS arvo oli laskenut kolmesta yhteen ja MS-oireet olivat helpottuneet ja verenvirtauskin oli säilynyt nyt hyvänä:
"The neurologist scored an EDSS value of 1 and did
not report any other MS relapses. The patient selfreported
absence of paresthesia and chronic fatigue"
Koko tutkimus (Zamboni ym. 2013, Phebology):
The omohyoid muscle entrapment of the internal jugular vein. A still unclear pathogenetic mechanism
Toisessa tuoreessa tutkimuksessa (Radak ym. 2013, Phlebology) yhdistelivät kuvantamismetodeja ja pyrkivät näin saamaan laajempaa käsitystä virtauksista kaulan alueella. Tutkittuaan kattavasti 51 MS-potilasta, he havaitsivat yllätyksekseen, että jopa puolella on ulkoinen tekijä painamassa jugularlaskimo. Tämä ulkoinen tekijä oli yleensä selkänikama tai kaulanvaltimo. Tutkijat pohtivatkin ilmiötä mm. hoidon suhteen - onko pallolaajennus riittävä hoito kun laskimoon kohdistuu myös ulkoinen kompressio? (kuvaa tutkimuksesta)
Tutkimus (Radak ym. 2013, Pheblology):
Incidence and distribution of extravascular compression of extracranial venous pathway in patients with chronic cerebrospinal venous insufficiency and multiple sclerosis
Itselle tuli sellainen tuntuma, että CCSVI on vielä alkumetreillä ja paljon on vielä tutkimustyömaata asian suhteen. Mitä tulee hoitoon, niin se tulisi toteuttaa kotimaassa ja uskon että tämä vielä joskus totetuu.
Osalla operoiduista hoitotulos on pysynyt jo todella pitkään. Marjalla tulee 3 vuotta operaatiosta kesäkuussa ja nippu oireita on pysynyt poissa tämän ajan. Mikä selittää sen, miksi joillakin laskimo pysyy "auki" ja miksi osalla ahtautuu uudelleen? Tähän ei ole toistaiseksi (tietääkseni) löytynyt selkeää syytä. Muistan lukeneeni lähinnä sen tyypistä selitystä että se "johtuu laskimon rakenteesta", sillä on taipumus ahtautua uudelleen". Toisaalta jos vertaillaan tulosta jugular ja azygoslaskimon suhteen, niin jälkimmäisellä ei juurikaan esiinny uudelleen ahtautumista. Mikä tämän mahtaa selittää?
Yksi mahdollinen selitys voi olla sijainti? Ihmisen kaulan alue on "liikkuvaa" ja kaulassa on paljon erilaisia lihaksia ja rakenteita - jotka voivat muodostaa ulkoisia esteitä ja puristuksia ohut seinäisille laskimoille. Tässä kuussa (5/2013) on julkaistu pari tutkimusta, joissa ulkoinen kompressio (lihas, luu, valtimo) on estänyt verenvirtauksen jugulaslaskimoissa. Molemmissa tutkimuksissa todetaan, että asia vaatii lisää tutkimuksia - mikä vaikutus ulkoisella kompressiolla on? Miten se voidaan hoitaa? Miten se liittyy CCSVI:n laskimon sisäisiin virtausesteisiin?
Zambonin tutkimusryhmä julkaisi nyt toukokuussa 2013 kiinnostavan tapaustutkimuksen, missä noin 40 vuotias nainen operoitiin pallolaajennuksella ja ensi alkuun hoitotulos oli ollut hyvä, niin hemodynaamisesti kuin MS-oireiden osalta. Hänen EDSS arvo putosi kolmesta kahteen ja oireet helpoittuivat. Vajaan vuoden kuluessa naisen oireet tulivat takaisin ja hänet tutkittiin tarkemmin. Tutkijat löysivät häneltä lihaskompression eli ns. omohyoid-lihas painoi jugularlaskimoa. Tutkijat totesivat tässä vaiheessa, että pallolaajennus ei ole hyvä ratkaisu ja sen sijaan tekivät kirurgisen operaation, jolla korjattiin tämä lihaksen kompressio. Lopputulos oli rohkaiseva, sillä kaksi vuotta operaation jälkeen naisen EDSS arvo oli laskenut kolmesta yhteen ja MS-oireet olivat helpottuneet ja verenvirtauskin oli säilynyt nyt hyvänä:
"The neurologist scored an EDSS value of 1 and did
not report any other MS relapses. The patient selfreported
absence of paresthesia and chronic fatigue"
The omohyoid muscle entrapment of the internal jugular vein. A still unclear pathogenetic mechanism
Toisessa tuoreessa tutkimuksessa (Radak ym. 2013, Phlebology) yhdistelivät kuvantamismetodeja ja pyrkivät näin saamaan laajempaa käsitystä virtauksista kaulan alueella. Tutkittuaan kattavasti 51 MS-potilasta, he havaitsivat yllätyksekseen, että jopa puolella on ulkoinen tekijä painamassa jugularlaskimo. Tämä ulkoinen tekijä oli yleensä selkänikama tai kaulanvaltimo. Tutkijat pohtivatkin ilmiötä mm. hoidon suhteen - onko pallolaajennus riittävä hoito kun laskimoon kohdistuu myös ulkoinen kompressio? (kuvaa tutkimuksesta)
Tutkimus (Radak ym. 2013, Pheblology):
Incidence and distribution of extravascular compression of extracranial venous pathway in patients with chronic cerebrospinal venous insufficiency and multiple sclerosis
Itselle tuli sellainen tuntuma, että CCSVI on vielä alkumetreillä ja paljon on vielä tutkimustyömaata asian suhteen. Mitä tulee hoitoon, niin se tulisi toteuttaa kotimaassa ja uskon että tämä vielä joskus totetuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti