Voiko ravitsemuksella vaikuttaa MS-tautiin? Mielipiteitä on varmasti reunasta reunaan, joku ajattelee että syöminen ei liity millään tavalla tautiin ja toinen ääripää liputtaa voimakkaasti ravitsemuksen puolesta. Oma käsitys on selkeästi jälkimmäinen. Hippokrateen vuosisatoa sitten esittämä lausahdus "ruoka olkoon lääkkeesi" tuntuu olevan jokseenkin "piilossa" jos miettii tämän päivän virallista hoitokenttää.
Ravitsemusta voi varmasti tarkastella monesta eri näkökulmasta ja yksityiskohdasta käsin, esim. verenvirtaukseen vaikuttaminen. Linkin artikkeli on viime vuodelta ja lyhyesti siinä kerrotaan tutkimuksesta, missä tutkittiin kasvisnitraatti pitoisen punajuurimehun vaikusta vanhuksien aivojen verenkiertoon. Tämän lyhytaikaisen tutkimuksen tulos osoitti että verenvirtaus aivoissa lisääntyi:
Daily Dose of Beet Juice Promotes Brain Health in Older Adults
"
The MRIs showed that after eating a high-nitrate diet, the older
adults had increased blood flow to the white matter of the frontal lobes
-- the areas of the brain commonly associated with degeneration that
leads to dementia and other cognitive conditions.
"I think these results are consistent and encouraging -- that good
diet consisting of a lot of fruits and vegetables can contribute to
overall good health," said Gary Miller, associate professor in the
Department of Health and Exercise Science"
MS-tautiin liittyy heikompi verenvirtaus aivojen "läpi", tämä on osoitettu useissa tutkimuksissa jo ennen Zambonin laskimolöydöksiä. Tämä seikka on käsittääkseni tiedemaailmassa vielä todistetusti selittämättä, mutta laskimoahtaumat ovat varsin hyvä ja järkeenkäypä selittäjä. Hidastunut verenvirtaus aivoissa ei voi olla hyvä asia, hermosolut ovat herkkiä hapen- ja ravinteidensaannin suhteen. Heikentynyt/hidastunut virtaus on liitetty mm.
alzheimerin tautiin ja on esitetty että heikko virtaus itsessään tuottaa hapetusstressiä ja solujen mitokondrioiden toiminnan heikkenemistä. Verisuoniston ja veren tehtävä on mm. viedä ravinteita soluille ja aivan varmasti sillä on iso merkitys, mitä ravinteita ja ainesosia veressä on. Syömämme ravinto imeytyy suolistosta ja se määrittää paljolti verestä mitattavia arvoja, esim. C-vitamiinitaso korreloi ravitsemuksen suhteen:
Associations of vitamin C status, fruit and vegetable intakes, and markers of inflammation and hemostasis
Sanat tulehdus, inflammaatio ja hapetusstressi ovat toistuvia sanoja MS-taudista luettaessa ja näihin liittyen on tehty valtava määrä tutkimustyötä eri puolilla maailmaa. Käytössä olevat lääkkeet ovat keskittyneet immuunipuolustuksen säätelyyn ja siten tulehdustilojen vähenemiseen vaihtelevalla menestyksellä. Tehokkaimmat lääkkeet, kuten tysabri vähentävätkin MS-taudin tulehduspesäkkeitä ja useimmat ovat kokeneet ja kertoneet hyötyneensä lääkkeestä. Kolikon toinen puoli on lääkkeen mahdolliset sivuvaikutukset, esim. tysabrin kohdalla PML - asia mikä vaikuttaa hoitavan tahonkin päätöksiin reseptien kirjoitamisessa.
MS-taudissa aivoissa jyllää hapetusstressi, eli solujen käyttäessä happea aineenvaihdunnassa muodostuu reaktiivisia happiyhdisteitä, "vapaita radikaaleja" mitkä vahingoittavat soluja. Aiheesta löytyy valtavasti vanhaa ja uutta tiedepaperia, esim. 2011 julkaistu
Oxidative damage in multiple sclerosis lesions missä tunnetut tutkijat tarkastelevat hapetusstressiä suhteessa tapahtuneisiin kudosvaurioihin:
"Our data suggest profound oxidative
injury of oligodendrocytes and neurons to be
associated with active demyelination and axonal or neuronal injury in
multiple
sclerosis"
Italialaistutkijat mittasivat v. 1999 noin 30 MS-tautia sairastavalta ja verrokilta verestä tiettyjä arvoja, jotka osoittavat hapetusstressin tasoa. Tutkimuksen tulos oli selkeä; MS-diagnosoiduilla mitattiin poikkeavat arvot suhteessa verrokeihin:
"In conclusion, the blood of patients with MS shows the signs of a significant oxidative stress.
The possibility of counteracting it by antioxidant administration plus an appropriate diet, might represent a promising way of inhibiting the progression of the disease.
Antioxidant supplements should include not only GSH repleting agents, but also Vit.
E, ubiquinol, and selenium.(Oxidative stress in patients with multiple sclerosis)
Luultavasti tunnetuin hapetusstressi ilmiö on raudan ruostuminen ja samankaltainen prosessi tapahtuu myös ihmiskehossa. Antioksidantit ovat "lääke" hapetusstressin hillitsemiseen. Useimmilla sanasta antioksidantti tulee mieleen tietyt lisäravinteet, mutta ensisijaisesti ne löytyvät syömästämme ravinnosta - ei mistä tahansa ravinnosta vaan erityisesti tuoreista kasviksista; vihanneksista, hedelmistä ja marjoista. MS-taudin tiimoilta on paljonkin olemassa tiedetuotoksia missä pohdinnan aiheena on antioksidantit taudin hillitsijänä, mutta nämä ovat jääneet paljolti hypoteeseiksi ja varsinaisia kliinisiä tutkimuksia on vähän jos lainkaan. Ehkä tähän liittyen kiinnostavin kokeilu on norjalaisten v. 2000 julkaisema 2 vuotta kestänyt tutkimus, missä oli mukana 16 kohtuullisen "tuoretta" MS-diagnosoitua. Tutkimuksessa mitattiin ravitsemusmuutoksen (terveellinen --> enemmän tuoreita kasviksia ja kalaa / vähemmän sokeria, tyydyttynyttä rasvaa ja alkoholia). Mielestäni tutkimustulos oli huomionarvoinen:
- pahenemisvaiheiden radikaali väheneminen (ryhmässä vain kahdella pahenemisvaihe, ja he olivat ainoat tupakoivat, sattumaako? -->
Smoking Makes Multiple Sclerosis Worse ) sekä EDSS arvojen merkittävä väheneminen:
Hapetusstressiin liittyen luin mielenkiinnolla uudesta MS-lääkkeestä, mikä näytöstää poikkeavan tähän saakka markkinoilla olevista. Lääke tunnetaan jännällä nimellä, se on BG-12 ja sen suotuisa vaikutus on todennäköisimmin ns. NRF2-signaalireitin aktivaatio:
Mikä ihme on NRF2-signaalireitti? Kuten kuvasta näkee niin se liittyy solujen kykyyn puolustautua mahdollsia myrkkyjä, aineenvaihduntaan (hapetusstressi) ja tulehdukseen liittyvään stressiin. Suomenkielisiltä sivuilta löytyi NRF2 hakusanalla jonkin verran tekstiä, mm. tuore väitöstutkimus (2012):
Elimistön omat rasvahapot suojaavat verisuonia eli NRF2-signaalireitti on ihmisellä olemassa oleva solutason mekanismi, minkä tehtävä on ohjata antioksidatiivistä toimintaa solutasolla - suojata soluja mm. hapetusstressiltä. Aiheeseen liittyen ECTRMS:n yhteydessä oli esillä Biogen:n lyhyt tutkimustiivistelmä missä vertailtiin BG-12 ja erään luontaistuotteen nimeltä Protandim vaikutusta NRF2 aktivaattoreina. Lopputulos oli se, että Protandim (kurkuma, vihreä tee, ym. luonnontuotteet) toimi tehokkaammin:
" Interestingly, protandim, a dietary supplement consisting of herbal
ingredients, was the most potent inducer and therefore may be the most
suited as a therapeutic strategy."
Linkki:
Nrf2 activators: a novel strategy to promote oligodendrocyte survival in multiple sclerosis?
Nrf2-signaalireitin aktivaatioon voi siis vaikuttaa ravitsemuksella, erityisesti tietyillä kasviksilla. Olen pitkään tiennyt että parsa on terveellistä, mutta oli pieni yllätys että on olemassa "broccoli effect", mikä tarkoittaa juuri tätä Nrf2-signaalireittiin vaikuttamista. Aiheesta on meneillään jopa kliininen tutkimus jenkeissä:
Effect of Sulforaphane in Broccoli Sprouts on Nrf2 Activation. Osui silmään myös suomenkielinen sivu:
http://www.parsakaali.fi/nrf2.html Myös intialainen mauste nimeltään kurkuma liittyy Nrf2:een:
Curcumin induces stabilization of Nrf2 protein... ja se on liitetty myös MS-tautiin menneinä vuosina ja vieläpä viime vuonna japanilaiset julkaisivat aiheesta tiedetekstiä:
Curcumin has bright prospects for the treatment of multiple sclerosis
Luin jonkin verran tuosta BG-12 lääkkeestä, mm. taloussivustoilla ennustettiin että se tulee tuottamaan hyvin ja sen vahvuus on turvallisuus, tutkimuksissa ei ollut ilmennyt vakavia komplikaatioita. Katsomassani lyhyessä esittelyvideossa näytti jopa että mitä suurempi lääkeannos niin sitä parempi tulos:
Nostin aiheen tähän blogiin lähinnä siitä syystä että kiinnostuin tästä lääkkeestä tai tuosta Nrf2 mekanismista. Henkilökohtaisesti olen vakuuttunut siitä että ravitsemuksella on äärimmäisen suuri vaikutus terveyteemme ja MS-tautiinkin. Tätä väittämää en voi absoluuttisesti todistaa, ei kukaan voi jos ajatellaan että tieteellinen totuus lääkkeen/aineen tehosta vaatisi satoja tai tuhansia tutkittavia kliinisissä tutkimuksissa - sillä ravitsemuksen suhteen sellaisia ei ole tehty, ja ei välttämättä tulla tekemäänkään, kuka maksaa? ..ja virallinen kanta tuntuu olevan se että ravitsemuksella ei ole juurikaan merkitystä MS-taudin hoidossa (mitä en todellakaan usko). Ehkä hämmästyttävin lukemani tutkimusraportti ravitsemuksesta MS-taudissa on case-report:
Neuromuscular electrical stimulation and dietary interventions to reduce oxidative stress in a secondary progressive multiple sclerosis patient leads to marked gains in function: a case report Kyseessä siis prof. Terry Wahls:n tapaus, missä joitakin vuosia pyörätuolissa istunut PP-MS potilas Terry Wahls kuntoutui noin 8 kuukaudessa niin että pyörätuoli jäi pois. Tiedeihmisenä hän on tehnyt jatkotutkimuksia pienellä otannalla, lupaavin tuloksin. Hänen tutkimuksissaan on erityisesti yksi ongelma - rahoitusongelma? Tälläkin hetkellä käynnissä olevat tutkimukset tehdään osin keräysvaroin. CCSVI:n suhteen osa Italian laajasta tutkimushankkeesta on rahoitettu keräysvaroin. Karu tosiasia on se, että vain lääketehtailla tuntuu olevan varoja rahoittaa suuria kliinisä tutkimuksia.
(5).jpg)
